Verkkokauppamme on kätevä ja edullinen paikka ostaa Valmet- ja Valtra-traktoreiden varaosat ja tarvikkeet: tilaa netistä – toimitus valitsemallasi tavalla.
Valmet ja Valtra -traktoreiden historiaa
Johan Munktell ja Eskilstunan konepaja
Papin poika Johan Theofron Munktell syntyi vuonna 1805 ja kuoli 1887. 17-vuotiaana Munktell aloitti tekniset opinnot Tukholmassa ja vuonna 1826 hän sai työpaikan Ruotsin rahapajassa (Kungliga Myntverket). Rahapajassa ollessaan hän uudisti kolikoiden valmistuskoneen. Munktell oli myös mukana suunnittelemassa ensimmäistä ruotsalaista painokonetta.
Vuonna 1832 Munktell perusti konepajan Eskilstunaan. Ruotsin valtion kustantamana hänellä oli mahdollisuus tutustua valimo- ja metalliteollisuuteen Englannissa, mikä vahvisti hänen osaamistaan.
Munktell oli vastuullinen patruuna, joka päätti perustaa olutpanimon, jotta työsuoritusta heikentävä paloviinan juonti ja juopottelu vaihtuisi miedompien juomien nauttimiseen; viinanpoltto oli tuolloin yleistä ja viinan runsas nauttiminen aiheutti ongelmia työssä.
Munktellin Eskilstunaan perustama konepaja – Eskilstuna Mekaniska Werkstad – aloitti siis toimintansa vuonna 1832. Tästä vuodesta alkaa Valtran ja Volvo Constructionin teollinen historia.
Höyryvetureita Ruotsin rautateille
Ruotsissa aloitettiin rautateiden rakentaminen 1850-luvulla – ja Munktell valmisti ensimmäisen höyryveturin (nimeltään Förstlingen) ja vuosina 1853-1893 hän toimitti 31 höyryveturia. Lokomobiileja valmistettiin sitten jo tuhansia: vuoteen 1921 mennessä niitä tehtiin 7000.
Vuonna 1857 Teofron Munktell Jr aloitti perheyrityksen johtajana ja parinkymmenen vuoden päästä, v. 1879, yritys muutettiin osakeyhtiöksi: Munktells Mekaniska Verkstad Aktiebolag.
Ensimmäiset polttomoottorit ja traktorit
Vuonna 1905 Munktell rakensi ensimmäisen puolidieselinsä – hehkukupumoottorin (vanha polttomoottorityyppi, josta käytetään ruotsiksi nimeä tändkulemotor; englanninkielinen nimitys on semi-diesel. Munktell osasi suuret, liikuteltavat höyrykoneet - ja kun polttomoottoriin yhdistettiin höyryauran alusta, syntyi traktori. Ensimmäinen traktori valmistui 1913 ja keveämpi traktorityyppi 1916. Polttomoottoreiden kysyntä lisääntyi ja sen seurauksena höyrykoneiden valmistus päätettiin lopettaa.
Munktell 30-40 oli hyvin iso traktori - paino kahdeksan tonnia, takapyörän läpimitta 2,1 metriä. Traktorissa oli kaksitahtinen ja kaksisylinterinen hehkukupumoottori, jonka iskutilavuus oli 14 litraa. Polttoaineeksi sopi niin nafta tai petroli kuin puuspriillä laimennettu tervakin. Jäähdytysjärjestelmän tilavuus oli 380 litraa.
Moottori kävi vakiokierrosluvulla 550 r/min ja ilmoitettu polttoaineen kulutus oli 275 g/hvh (nykyisten traktoreiden dieselmoottoreilla vastaava lukema on 155-160 g/hvh. Normaalioloissa teho oli 30 hv, mutta vesiruiskutuksen avulla saavutettiin huipputeho 40 hv. Akseliväli oli 3 metriä. Nopeuksia oli kolme eteenpäin (2,8, 3,6 ja 4,4 km/h). Tällä isolla Munktell-traktorilla pystyttiin kyntämään tunnissa noin puoli. Munktell 30-40 -mallisarjaa valmistettiin yhteensä 31 kappaletta, joista muutama päätyi Venäjälle, Saksaan ja Tanskaan.
Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan aikana koneiden vienti Venäjälle pysähtyi, yrityksen taloudellinen tilanne heikkeni ja tehtaalla oli vaikeuksia. Uuteen alkuun päästiin, kun – monien vaiheiden jälkeen – 100-vuotias Munktell yhdistyi vuonna 1932 lähes yhtä vanhaan Bolinderiin.
Bolinderin moottorit
J & C G Bolinder perustettiin vuonna 1844. Sen perustajat – veljekset Jean ja Carl Gerhard Bolinder – varasivat Tukholman Kungsholmenista tontin ja perustivat konepajan ja valimon. Jeanilla oli samantapainen tekninen koulutus kuin Munktellilla ja Carl oli harjoitellut ruotsalaisissa valimoissa. Englanti oli tuohon aikaan valimoteollisuuden edelläkävijä, ja ennen yrityksen perustamista veljekset olivatkin tutustuneet perusteellisesti Englannin valimoihin.
Carl oli teollisuusmies ja Jeanin vastuulla oli myynti ja yhteiskuntasuhteet. Yrityksen tuotteita olivat aluksi höyrykoneet, sahalaitosten ja muun puunjalostusteollisuuden koneet sekä erilaiset valurautatuotteet: esimerkiksi liedet ja kamiinat.
Erik August Bolinder, Carlin poika, aloitti yrityksen johdossa vuosisadan vaihteessa ja hän johti yhtiötä vuoteen 1930 saakka.
Bolinder tunnetaan moottoreistaan. Vuonna 1893 yhtiö valmisti nelitahtisen ottomoottorin – ensimmäinen Ruotsissa rakennettu sen tyyppinen moottori. Bolinderin menestystuote oli hehkukupumoottori (puolidiesel). Arvioiden mukaan Bolinderin osuus maailman kalastusalusten moottoreista 1920-luvulla oli 80%.
Kivääreitä ja tykkejä Suomessa
Suomen hallitus teki päätöksen kivääritehtaan perustamisesta ja sen sijoituspaikaksi valittiin 1926 Tourulan kaupunginosa, Jyväskylän koillislaidalla. Ensimmäinen tuote oli Lahti-Saloranta -pikakivääri, mutta sitten alettiin valmistaa myös järeämpiä aseita: esimerkiksi 20 mm konetykkejä ja 20 mm panssaritorjuntakiväärejä. Toisen maailmansodan ajan tehdas pyöri täydellä kapasiteetilla valmistaen materiaalia armeijalle, mutta syyskuussa 1944 asetuotanto piti rauhansopimuksen ehtojen mukaan pysäyttää. Ketään ei saanut irtisanoa. Tourulan tehtaan toiminta muuttui sotakorvaus- ja siviilituotteiden valmistukseksi. Kotimainen jälleenrakennus tarvitsi rakennus- ja metallityökaluja, mutta myös mekaanisia lakukoneita ja hammaslääkärin tuoleja. Sotakorvaustuotteita olivat esimerkiksi nitomakoneet ja puunjalostusteollisuuden laitteet.
Valtion tykkitehdas oli perustettu vuonna 1937. 40-luvulla tykkitehtaalla oli käynnistetty maataloustraktoriprojekti. Bolinder-Munktellin kanssa oli neuvoteltu traktorilisenssin ostosta – ja sopimus oli valmis tammikuussa 1945, ja huolto- ja jakeluverkoston perustamisen tiimoilta oltiin oltu yhteydessä suurimpiin myyntiketjuihin, mutta Suomen lisenssivirasto ei myöntänyt lisenssiin ja tarvittavien ruotsalaisten komponenttien hankintaan ulkomaanvaluuttaa – rahapulan vuoksi. Hanke kaatui eikä neuvoteltua Bolinder Munktell GBMV-1 –mallia voitu valmistaa Suomen markkinoille. Traktoriprojektin aikana oli tilattu piirustukset englantilaiselta majurilta, joka kuoli lento-onnettomuudessa. Prototyyppi kyllä tehtiin Rautpohjassa, Jyväskylässä, mutta sitä ei saatu käymään. Suunnitelma hylättiin.
Valtion omistamat puolustusvälinetehtaat yhdistettiin sotakorvausten aikana VMT- eli Valtion Metallitehtaat -ryhmäksi, johon kuului Tourulan kivääritehdas, tykkitehdas (Rautpohjan tehdas Jyväskylässä), Kuorevedellä ja Tampereella toiminut lentokonetehdas, lentokonetehtaan moottoriosasto Nokian Linnavuoressa sekä laivaveistämö Pansiossa, Turussa.
BM Volvolle – 1950-luku
Vuonna 1950 Volvo osti Bolinder-Munktellin. Kaupan ansiosta Volvo pystyi järjestelemään tuotantoaan niin, että traktorituotanto siirrettiin Eskilstunaan ja autotuotanto laajeni traktoreilta vapautuneisiin tuotantotiloihin.
Vihreitä Bolinder-Munktell- ja punaisia Volvo-traktoreita valmistettiin Eskilstunassa lähes koko 50-luku. Tuotemerkeillä oli kuitenkin omat myyntiverkostonsa Ruotsissa. Viennissä panostettiin punaisiin eli Volvo-traktorimerkkiin. Ensimmäinen itsekulkeva leikkuupuimuri lanseerattiin 1951 – tämän MST-91-puimurin leikkuuleveys oli 9 jalkaa.
Hehkukupumoottoreista luovuttiin kokonaan, kun ”Bolinder Diesel Series” julkistettiin vuonna 1951 - Bolinder-merkin mainetta käytettiin siis hyväksi myös dieselmoottorien nimessä.
Traktoripohjaiset urakointikoneet olivat seuraava aluevaltaus: H-10 -kuormaaja rakennettiin BM-dieseltraktorin pohjalle; koneen valmisti Skellefteåssa Bröderna Lundberg. Volvo ja Bolinder-Munktell -traktoreista tuli tässä kehitystyössä vahvarakenteisia.
Vuonna 1957 kaksisylinterisen Victor-traktorimallin pohjalle rakennettiin teloilla varustettu metsätraktori Bamse – tästä alkoi Volvon metsäkoneitten tarina.
Tuotemerkit yhdistyivät vuonna 1958 BM-Volvo -nimeksi ja tuotteiden väriksi tuli punainen. Seuraavana vuonna esitelty T 350 Boxer oli hyvä esimerkki tästä muutoksesta.
Tämä suosikkimalli T 350 Boxer täytti kaikki toiveet: mallin 35/36 moottori oli kyllä teknisesti edistynyt, mutta suositut, hinattavat leikkuupuimurit vaativat lisää nopeuksia ja ajokytkimestä riippumatonta voimanottoa. Boxer oli vastaus tähän. Voimansiirto ja hydrauliikka oli tässä mallissa uudistettu. Vaihteistossa oli 10 nopeutta eteen ja kaksi taakse. Voimanotto oli ajokytkimestä riippumaton: siihen oli lisätty Twin Discin valmistama märkä, mekaanisesti hallittava monilevykytkin. Suoraruiskutteisen Bolinder-dieselmoottorin sylintein läpimitta oli suurennettu (105 mm => 111 mm). Teho oli 52-56 hv. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste. Akseliväli oli pitkä (2305 mm), traktori painoi noin 2400 kg ja renkaat olivat suuret (14-30 tai 11-38). Myöhemmin – kun mallia oli valmistettu 10 000 kpl – hydrauliikkaa uudistettiin (Terra Trol -sukupolvi). Boxer-malli loi Volvo BM-traktoreitten maineen.
1960-luvulla kehitettiin BM-Volvon metsä- ja maansiirtokoneita sekä suurtraktoreita (Bison). Ohjaamot valmistettiin puimuritehtaalla Hallsbergissä. 1975 Eskilstunan lähelle valmistui iso kokoonpanotehdas. 1973 tuotenimi muuttui ja koneita alettiin markkinoida nimellä Volvo BM. 70-luvun lopussa Volvo alkoi keskittyä maansiirtokoneisiin. Yhteistyöneuvotteluja International Harvesterin kanssa oli käyty. IH:n oli tarkoitus aloittaa Volvo BM:n metsäkoneitten myynti Pohjois-Amerikassa, mutta yhteistyö kariutui. Tämän johdosta Volvo aloitti neuvottelut Valmetin kanssa.
Valmet ja traktorit – 1950-luku
Sotakorvausurakan valmistuttua Tourulan tehtaan piti saada siviilituotteita markkinoille. Rautpohjan tehtaalla oli jo suunniteltu pienen traktorin valmistusta. Vuonna 1951 VMT – Valtion Metallitehtaat -ryhmä eli Valmet – joutui suunnittelemaan tuotteiden jakoa eri tehtaiden kesken. Tässä vaiheessa huomattiin, että Rautpohjan traktorihanke sopisi paremmin Tourulan tehtaalle, joka tunnettiin sarjavalmistuksesta sekä tarkkuustuotannosta.
Rautpohjassa traktoriprojektia vetänyt Olavi Sipilä siirtyi Tourulan kivääritehtaalle ja asetuotannon työstökoneet modifioitiin sarjatuotantoon sopiviksi, monikaraisiksi työstöyksiköiksi – näin vältettiin isot investoinnit. Ensimmäiset Valmet-traktorit koottiin Tourulassa vuonna 1951. Tästä alkoi Valmet- ja Valtra-traktoreiden tarina. Vuonna 1952 tehtaalta valmistui 75 kappaleen koesarja. Alkusyksyllä 1954 toimitettiin jo 2000. Valmet-traktori eli myynti sujui hyvin. Käyttäjät tosin toivoivat lisää tehoa, joten vuonna 1955 alettiin kehittää keskiraskasta dieseltraktoria uuden pääjohtajan johdolla. 1955 Valmet Oy:n pääjohtajana aloittaneella Gustaf Woldemar Wredellä oli aikaisempaakin traktorihistoriaa: hän oli nuoruudessaan johtanut Turun Rautateollisuutta, joka oli jo 1918 aloittanut traktorivalmistuksen ja näitä Kullervo-traktoreita oli tuolloin valmistettu yhteensä 200 kpl. Valmet Oy:n dieseltraktori – Valmet 33 Diesel – lanseerattiin marraskuussa 1956.
Valmet Oy:n traktorivienti alkoi vuonna 1958 – Kiinaan (350 kpl) ja Brasiliaan (1250 kpl). Näin haluttiin myös luoda laatutuoteimagoa kotimaan markkinoille.
Valmet Brasiliassa
Vienti Brasiliaan alkoi hyvin, mutta Brasilian hallitus halusi aloittaa maassa oman traktorivalmistuksen ja järjesti kaikilla traktorivalmistajille avoimen tarjouskilpailun. Hyväksyttyjä suunnitelmia oli kymmenen – kuusi yritystä aloitti tuotannon. Valmet oli mukana tarjouskilpailussa ja sen suunnitelma arvioitiin kokoluokkansa parhaimmaksi. Valmetin tehdas perustettiin 1960 Mogi das Cruzesiin, São Paulon osavaltioon, ja ensimmäiset, 40 hevosvoimaiset Valmet 360 D -traktorit valmistuivat saman vuoden joulukuussa. Näissä käytettiin MWM-moottoria: Valmet ei ollut saanut valmistuslupaa omalle dieselmoottorilleen.
Valmet do Brasil oli 80-luvun alkupuolelle saakka Suomen suurin tehdaslaitos ulkomailla – ennen kuin metsänjalostusyhtiöt alkoivat perustaa ulkomaille selluloosa- ja paperitehtaitaan. Sota- ja sotakorvausvuosina saatujen oppien ja kokemusten hyödyntämisen ansiosta tuotantolaitos ei investointina ollut edes kallis. (Linkki kotisivuille: Valtra do Brasil)
Runko-ohjattu metsätraktori lanseerattiin vuonna 1963. Se oli pääosin tehty Valmet 361 D -maataloustraktorin osista. Tämä metsätraktori oli nykyisten Valmet-metsäkoneitten kantaisä. Metsäkoneitten valmistus siirrettiin Jyväskylästä Tampereelle tuotantotilasyistä.
Turvallisuus oli seuraava kehityskohde: turvakehys oli tulossa pakolliseksi varusteeksi. Vuonna 1967 lanseerattu Valmet 900 -traktori oli ensimmäinen, jossa turvaohjaamo oli vakiovaruste.
Valmet muilla mailla
Onnistunut Brasilia-projekti innosti myös muihin ulkomaanhankkeisiin. Meksikossa ei onnistuttu, mutta se antoi mahdollisuuden yrittää Portugalissa: vuoden 1963 alkupuolella allekirjoitettiin sopimus Valmet Oy:n ja portugalilaisen Fabrica de Automóveis Portugueses S.A.:n (FAP) kanssa. Valmet sitoutui antamaan teknistä konsulttiapua traktoritehtaan perustamiseen sekä toimittamaan aluksi tehtaalle komponentteja. Tehdasta alettiin rakentaa Aveiroon, Porton lähelle.
Valmet Oy:llä oli ollut vientiä Espanjaan vuosina 1957-1962 traktoreita oli toimitettu maahan tuolloin yhteensä 220 kpl. Espanjan viennin loputtua Portugalin traktoritehdashanke oli tervetullut. Tuotteeksi oli sovittu Valmet 361 D. Suomalaiset asiantuntijat konsultoivat niin tuotantoa kuin kaupallista puolta. Tuote piti myös muokata paikallisiin oloihin ja työtapoihin soveltuvaksi. Ensimmäisenä vuonna (1963) soveltuvuuskokeisiin vietiin viisi traktoria -seuraavana vuonna jo 147 konetta. Tehdasrakennus ei ollut vielä valmis ja siksi portugalilaisia komponentteja ei juuri voitu käyttää. Vuonna 1965 traktoreita vietiin 451 kpl. Markkinointia varten perustetun Autofina S.A -yhtiön myyntiverkoston rakentaminen kangerteli.
Osoittautui, että Valmetin portugalilainen sopimuskumppani, tohtori Queiroz ei hallinnut talousasioita: rahoituspohja petti - toivottuja valtion tukia tehdashankkeelle ei tullutkaan. Vuonna 1966 Portugaliin vielä vietiin 131 Valmet-traktoria, mutta portugalilaisen yhteistyöyrityksen maksuvaikeudet lisääntyivät ja vuonna 1968 toimitukset lopetettiin. Lisenssivalmistus loppui seuraavan vuoden keväällä. 1960-luvulla Portugaliin toimitettiin – ja osittain koottiin – yhteensä 734 FAP-Valmet 361 D -traktoria, ja tuotteeseen kyllä oltiin tyytyväisiä. Portugali-projekti ei aiheuttanut Valmetille isoja tappioita, mutta yhteistyökumppanin toiminta loppui kokonaan. Valmet palasi Portugaliin 1990-luvulla.
Markkinajohtajaksi Suomessa
Tourulan tehdas ei ollut tarpeeksi korkea ohjaamollisten traktoreiden valmistukseen. Uutta tehdasta suunniteltiin Jyväskylän lähistölle, mutta se rakennettiin hieman kauemmas, Suolahteen. Suolahden kokoonpanotehdas vihittiin käyttöön 1969.
Turboahdettu, nelivetoinen malli 1100 (115 hv) esiteltiin vuonna 1969. Ergonomian parantamista jatkettiin ja 1971 lanseerattiin Valmet 502. Siinä oli maailman hiljaisin ohjaamo. Ergonomiseen traktorisarjaan kuuluivat myös nelisylinteriset 702 ja 1102 -mallit sekä kuusipyöräinen ja kuusisylinterinen 1502. Suomessa Valmet saavutti markkinajohtajuuden vuonna 1973. Ergonomiaan panostaminen auttoi Valmetia kilpailussa.
Valtra-työkoneet
1970 syntyi Valtra-työkonelinja, kun mietittiin hyväksytyille ja Valmet-traktoreihin sovitetuille urakointikoneille yhteistä nimeä. Valmet Oy oli rekisteröinyt Valtra-tavaramerkin jo vuonna 1963 ja nimi oli tullut traktorien käyttöön. Valtra-linjaan kuului mm. kaivureita, etukuormaimia, puutavarakuormaimia sekä erikoiskoneita - esimerkiksi maastokelpoisia trukkeja. Nämä lopputuotteet valmisti Valmetin hyväksymä konepaja Valmet-traktorin alustalle.
Valmet ja Volvo BM
Keväällä 1978 muurattiin traktorilaboratorion peruskivi – tarvittiin kunnollinen ja monipuolinen tutkimus- ja kehityslaboratorio. Moderni laboratorio olikin hyödyllinen, kun neuvottelut yhteistyöstä Volvo BM:n kanssa aloitettiin.
Vientitoiminta Ruotsiin aloitettiin 1960-luvulla ja myyntiä kehitettiin myös Norjaan ja Tanskaan. Tehdasprojekteista neuvoteltiin mm Irakin ja Tansanian kanssa. Tansaniassa alettiinkin valmistaa Valmet 604-traktoreita.
Volvo BM oli tehnyt strategisen päätöksen luopua traktoreitten ja maatalouskoneitten valmistuksesta. Yritys ei kuitenkaan halunnut vaarantaa työpaikkoja Eskilstunassa: se halusi jatkaa osatoimittajana, jolloin työpaikat säilyisivät tuotantosuunnan muutoksesta huolimatta. Sopivaan ratkaisuun päästiin neuvotteluissa Valmetin kanssa: Volvo BM toimitti Valmetin tuotantoon hammaspyöriä ja ohjaamoja, vuoteen 1990 asti.
Volvo BM:n ja Valmet Oy:n välinen sopimus allekirjoitettiin syksyllä 1979 – uuden Volvo BM Valmet -traktorimalliston suunnittelu oli aloitettu jo paljon aiemmin. Volvo BM:n traktoritoiminnot siirtyivät Scantrac-yhtiöön, josta Valmet omisti aluksi 50%. Myöhemmin yritys tuli kokonaan Valmetin omistukseen. Keväällä 1982 lanseerattiin punaiset Valmet 04 -traktorimallit (teholuokka 49-67 hv) ja kesällä kokonaan uusi 05-sarja (65-95 hv). Volvo BM Valmet -traktorit saavuttivat markkinajohtajuuden Pohjoismaissa seuraavana vuonna. Volvo BM traktoreiden kestävyys ja laatu sekä Valmet-traktoreiden modernius ja paremmat käyttöominaisuudet yhdistyivät uudessa mallistossa. Vastaavaa mallistoa alettiin valmistaa myöhemmin 80-luvulla myös Brasiliassa, ja siellä sen tuotanto jatkuu edelleen. Vuoteen 1985 mennessä koko mallisto oli uusittu ja se kattoi teholuokan 53-163 hv. Traktorituotantojen yhdistyminen onnistui esimerkillisesti.
Valmet teki yhteistyötä Steyr-Daimler-Puch AG:n kanssa – aiesopimus allekirjoitettiin 1986. Sopimus koski yhteisen moottoriperheen ja 90-140 hv -traktorisarjan suunnittelua ja yhteistä valmistusta. Saksalaisen yhteistyökumppanin omistajapankit kuitenkin sekoittivat kuvion ja lopulta Valmet irtautui yhteistyöstä. Yhteistyössä jo syntyneitä tuloksia Valmet kuitenkin hyödynsi ja kehitti niiden pohjalta Mezzo- ja Mega-sarjat. Mezzo-sarja lanseerattiin 1991 ja se oli menestys, jota kuusisylinterinen Mega-sarja täydensi. Myynti kasvoi Manner-Euroopassa ja UK:ssa.
1990-luku – Sisu ja Partek
1990-luvun ensimmäiset vuodet olivat koko alulla synkät: traktoreiden myynti romahti ja kaikki valmistajat olivat vaikeuksissa. Valmet yhdisti Brasilian traktoritehtaan ja Nokian dieselmoottoritehtaan Euroopan traktoritoimintoihin – toimintaa johdettiin Suolahdesta. Työpaikat vähenivät huomattavasti. Vaikeudet kuitenkin saivat organisaation toimimaan tehokkaasti ja yhtiö pelastui. Toimintoja kehitettiin, laatuun panostettiin ja vientiä tehostettiin perustamalla vientiyhtiöitä. Taloudellinen asema parani vauhdilla ja isommat valmistajat kiinnostuivat yrityksestä. Ostoyritykset torjuttiin
1990-luvulla omistaja kuitenkin vaihtui pariin otteeseen: Valmet keskittyi paperikoneisiin ja tehdasautomaatioon ja vuonna 1994 traktorit, metsäkoneet ja materiaalinkäsittelylaitteet siirtyivät Sisulle.
Valtio halusi koota Sisu-konsernin ympärille kumipyörin liikkuvien ajoneuvojen ja työkoneiden keskittymän, joka kehitettäisiin pörssikelpoiseksi. Sisu-vuosinakin Valmetin traktoritoiminta kehittyi hyvin - tuotanto kasvoi vuosi vuodelta. Omistajanvaihdokset vaikuttivat brändiin. Vuoteen 1994 asti tuotenimi oli tietenkin Valmet. Valmet Oy:n pirstouduttua Valmet Paperikoneet – joka oli suurin - peri Valmet-nimen. Kun traktori-yksikkö siirtyi Sisu-konserniin, Valmet-nimen käyttöoikeus rajattiin päivämäärään 30.4.2001. Uusi omistaja luuli, että tuotenimeksi tulisi Sisu.
Traktoripuolen miehet eivät tätä hyväksyneet ja niinpä päätettiin ottaa käyttöön vanha Valtra-nimi, joka oli rekisteröity traktoritoiminnan nimiin. Vuonna 1996 nimi esiteltiin ensimmäisen kerran uuden runko-ohjatun mallin yhteydessä. Samana vuonna uudistettu Mega 50 –sarja – sen lippulaivamallissa oli lisäteho, Sigma Power. Tämä keksintö palkittiin kultamitalilla Agritechnica-näyttelyssä vuonna 1997.
Ensimmäiset Valmet- eli Sisudiesel-moottorit valmistettiin vuonna 1994 Valmet do Brasilin -tehtaalla, Brasiliassa. Moottoritehtaan asiakkaita olivat mm Massey Ferguson ja Steyr. Tuotekehityksessä oli panostettu kuusisylinterisiin malleihin – niistä oli 6,6 ja 7,4 sekä 8,4 litran versiot.
Sisu päätyi pörssiin pörssiyhtiö Partekin ostettua koko Sisu-konsernin vuoden 1997 alussa. Partek suuntasi kalkkiin perustuvasta toiminnasta vähitellen konepajateollisuuteen. Partek osti myös ruotsalaisen Kalmarin ja näin syntynyt kombinaatio - Partek, Kalmar ja Valmet/Sisu -tuotteiden yhdistyminen - oli alan suurin yritys maailmassa.
Aluksi Partek epäili traktoritoimintaa, mutta Valtra osoittautui hyväksi hankinnaksi. Partekin aikana otettiin käyttöön kaksoisnimi Valtra Valmet. Tammikuussa 2001, Valtran 50-vuotisjuhlissa, tuotenimeksi julistettiin Valtra.
Valtra-traktorit 2000-luvulla
Valtra-traktoreiden seuraava omistaja oli Kone Oy, joka osti valtion 30% osuuden Partekista – Partekin osakekurssi oli laskenut huomattavasti. Koneen omistusaikana Suolahden tehdasta laajennettiin ja kapasiteetti nostettiin 12400 traktoriin.
Partek on vakuuttanut, että se pitää hyvää huolta Valtra-traktoreistaan. Konsernin arvo oli kuitenkin pienempi kuin sen osien arvo ja Kone Oy sopi Suomen valtion edustajien kanssa ostavansa valtion 30 % osuuden Partekista. Syksyllä 2002 juhlittiin 500 000 valmistuneen Valmet- tai Valtra-traktorin johdosta. Seuraavan vuoden kesällä Kone ilmoitti myyvänsä traktorit ja metsäkoneet.
Valtra siirtyi 2004 AGCO:lle. Valtrassa kauppaa pidettiin hyvänä, sillä nyt omistajaksi tuli yhtiö, joka – ensimmäistä kertaa traktoritoiminnan historiassa – toimi juuri samalla alalla ja ymmärsi liiketoiminnat sekä sen tarpeet.
AGCO-kaupat vaikuttivat myös siihen, että Valtrasta tuli Brasiliassa full liner: sen valikoimiin tuli traktoreiden ohella myös mm. leikkuupuimurit, etukuormaimet, kylvö- ja istutuskoneet, ajoruiskut sekä sokeriruokopuimurit. Euroopassa Valtra on säilytetty traktorispesialistina – täällä on paljon erilaisia laadukkaiden työkoneiden valmistajia eikä kaikkia työkoneita välttämättä hankita yhden valmistajan väreissä.
Valmet- ja Valtra-traktorisi varaosat ostat verkkokaupasta edullisesti ja nopeasti!
Monta hyvää syytä tilata netistä: halpa hinta ja monipuoliset valikoimat - ja verkkokauppa on aina auki! Samalla voit tarkistaa myös muut tarjoukset ja alennustuotteet näppärästi halvalla netistä.
