Hallilämmittimen valinta

Julkaistu: 30.03.2022

 

Hallilämmittimen valinta - miten valitsen sopivan lämmittimen?

 

Diesel-, sähkö- vai infrapunalämmitin? Hallilämmittimiä on monentyyppisiä ja lämmittimen valintaan vaikuttavat mm. tehontarve, lämmitettävän tilan koko, lämmitettävän tilan eristys, lämmittimen käyttötarkoitus ja käyttötarve, siirrettävyys, säätöominaisuudet (termostaatti, ajastinmahdollisuus) pakokaasunpoisto sekä turvallisuus. Teimme siitä myös helpon laskurin jonka LÖYDÄT TÄSTÄ LINKISTÄ!

 


Lämmittimen tehontarve – näin määrität tehontarpeen

Hallilämmittimen suuntaa-antava tehontarve voidaan laskea allaolevalla kaavalla. Teimme siitä myös helpon laskurin jonka LÖYDÄT TÄSTÄ LINKISTÄ!


Oikean kokoinen lämmitin lämmitettävään tilaan – miten lämmittimen tehontarve lasketaan?

Lämmittimen tehontarpeen laskemiseen tarvitaan lämmitettävän tilan tilavuus, lämpötilaero ja tilan eristystaso.

Lämmitettävän tilan tilavuus (m3) lasketaan kertomalla yhteen huoneen pituus (m), leveys (m) ja korkeus (m):

pituus x leveys x korkeus = tilavuus (V)

Lämpötilaero on sisä- ja ulkolämpötilojen välinen ero (ΔT)

Jos esimerkiksi ulkolämpötila on -10°C ja sisälämpötilaksi halutaan 20°C, lämpötilaero on 30°C

Tilan eristystason määrittämiseen tarvitaan tieto siitä, kuinka lämmitettävä tila on eristetty. Eristys määrittelee ns. K-arvon. Valitse alla olevien kuvausten avulla tilan eristystasoa vastaava (tai lähinnä oleva) K-arvo:

K = 1: Erittäin hyvin eristetty (vähintään 10 cm eristys katossa ja seinissä)

K = 2: Eristetty ( katosta ja seinistä löytyy eriste)

K = 3: Huonosti eristetty ( muuratut seinät, katolla ei eristystä)

K = 4: Ei eristystä (katto ja seinät puusta)

tai

K=0,5 Hyvin eristetyt rakennukset (talot, toimistot)

K=1,5 Kohtuullisesti eristetyt rakennukset (autotallit)

K=2,5 Heikosti eristetyt rakennukset (vanhat talot ja kellarit)

K=3,5 Eristämättömät rakennukset (puu- tai peltirakennukset, kasvihuoneet)

 

Tehontarve voidaan nyt laskea: V x ΔT x K/860 = kW

(tai V x ΔT x K= kcal/h)

(1 kW = 1 kcal/h / 860)

V = lämmitettävä tilavuus (m3)

ΔT= todellisen ja tavoitelämpötilan välinen ero (°C)

K = dispersiokerroin (eristystason määrittelemä)


1 kW = 860 kcal/h

1 kcal/h = 3,97 Btu/h

1 kW = 3412 Btu/h

1 Btu/h = 0,252 kcal/h

BTU (Btu): brittiläinen terminen yksikkö (British thermal unit)

 

Lämmittimen valinnan voi tehdä valitsemalla laite tehon tai lämmitettävän tilan tilavuuden ja sen eristystason mukaan. Laitetiedoissa ja valmistajien esitteissä on valintaa helpottavia taulukoita.

Tarvittaessa ammattilaiset auttavat oikeanlaisen lämmittimen valinnassa: tilavuuden sekä käyttökohdetietojen ja huomioitavien asioiden (vaikkapa lemmikit tai navetan lämmitykseen liittyvät seikat), käyttötarpeen, siirreltävyyden, sisä- vai ulkotilakäytön, tuuletusmahdollisuuksien ym. tietojen avulla sopiva lämmitinvaihtoehto löytyy helposti.

 

Lämmitintyypit – puhallus vai säteily

 

Hallilämmittimillä ja sähköpuhaltimilla saadaan lisälämmitystä nopeasti ja tehokkaasti. Pääosin lämmittimet toimivat polttoöljyllä, mutta myös nestekaasulla toimivia hallilämmittimiä on saatavilla.

Sähköpuhaltimia voidaan käyttää myös asuinrakennusten lisälämmittiminä: niistä ei tule pakokaasuja huoneilmaan, ne eivät polta ilmasta happea eivätkä ne tuota kosteutta.

Hallilämmittimet, joissa on avoin palotila, tuottavat ilmaan aina jossain määrin pakokaasua eli niitä käytettäessä tulee muistaa riittävä ilmanvaihto sekä korvausilman saanti.

Jatkuvaan käyttöön sopii hallilämmitin, jossa on suljettu palotila: palaminen tapahtuu suljetusti, pakokaasut ohjataan ulos erillisen pakokaasun poistoputken kautta. Myös tätä lämmitintyyppiä käytettäessa tulee varmistaa riittävä korvausilman saanti, sillä palaminen kuluttaa aina happea lämmitettävästä tilasta.

Infrapunalämmittimet sopivat mainiosti tilanteeseen, jossa itse tilaa ei tarvitse lämmittää: säteilylämmittimen tuottama lämpö tarttuu lämmittimen lähellä oleviin ihmisiin ja esineisiin – lämpötuntemus syntyy heti, joten energiaakaan ei kulu turhaan lämmittämiseen. Infrapunalämmittimet säteilevät lämpöä vain, kun ne on kytketty päälle, joten säteilylämpö loppuu heti kun jännite lakkaa virtaamasta lämmittimeen.

Työmaalämmittimiä – rakennuslämmittimiä – käytetään esimerkiksi rakennustyömaiden tai vaikkapa autotallin tehokkaaseen lämmittämiseen. Rakennuspuhaltimia käytetään tilapäislämmittiminä esimerkiksi rakennustyömailla, joihin kiinteitä lämmittimiä ei ole vielä asennettu, ja ne sopivat hyvin myös muihin tiloihin, joissa tarvitaan lämmitystä satunnaisesti. Rakennuslämmittimissä on kestävä rakenne – sopivat kovaan käyttöön. Kantokahvallista lämmitintä on helppo siirrellä.

Lämmitintä tarvitaan myös rakennustyömaalla varsinkin kylmillä ilmoilla: rakentajat pysyvät lämpimänä, mutta lämmitys on todella tärkeää rakennusmateriaalienkin kannalta (valujen kuivuminen ym. nopeutuu). Hallilämmittimet soveltuvat erinomaisesti teollisuushalleihin, autotalleihin, korjaamoihin ja konesuojiin.

 

 

 

Hallilämmitintyypit


Öljylämmittimet

 

Öljykäyttöisissä hallilämmittimissa ilmapuhallin imee lämmitettävän ilman lämmittimeen ja puhaltaa sen lämmönvaihtimen läpi. Lämmitetty ilma tulee ulos laitteen yläosasta. Suurta tilaa lämmitettäessä lämmin ilma voidaan ohjata esimerkiksi ilmastointikanavaan, jolloin lämmin ilma pystytään johtamaan tasaisemmin lämmitettävälle alueelle.

Öljykäyttöisten lämmittimien öljypoltin toimii samalla tavalla kuin öljykattilan poltin: halutun tehon tuottamiseksipolttoöljy ja palamisilma annostellaan oikeassa suhteessa, ja liekki syttyy ja sammuu tarpeen mukaan. Palamisen jälkeen savukaasut johdetaan lämmönvaihtimen läpi savupiippuun ja sitä kautta ulos..

Öljykäyttöiset lämmittimet (suora lämmitys): lämmittimet ovat tehokkaita ja niiden avulla saadaan heti lämpöä. Tämäntyyppiset ölylämmittimet sopivat avointen ja hyvin tuuletettujen tilojen lämmittämiseen: tehtaat, varastot, korjaamot, työmaaolot (rakennustyömaat, tietyöt), kasvihuoneet,

Öljykäyttöiset lämmittimet (epäsuora lämmitys): epäsuorat öljylämmittimet ovat tehokkaita ja niillä pystytään tuottamaan heti lämmitettyä ilmaa, joka on 100% puhdasta, kuivaa ja savutonta. Tämäntyyppisen öljylämmittimen käyttökohteita ovat kevyesti viimesteltyt tilat: kaupat, keittiö- ja näyttelyhallit, tapahtumateltat (myös hätätilanteet, ensiapu). Niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi rakennustyömaiden ja tuotantotilojen lämmitykseen, maatalouden lämmitystarpeisiin (navetat ym., kasvihuoneet, varastot, viljelykasvien kuivaus). Kuuman ilmavirtauksen jakelu onnistuu joustavien letkujen avulla.

 

Sähkölämmittimet

 

Sähkökäyttöisilllä lämmittimillä, jotka on varustettu puhaltimella, lämmittäminen on nopeaa, puhdasta ja turvallista. Sähkölämmitintä on helppo käyttää ja siirreltävyys lisää sen käytännöllisyyttä.

Sähkökäyttöinen lämmitin on mainio varalämmitin ja hätälämmitysratkaisu. Sähkölämmittimiä voidaan käyttää lämmitykseen rakennustyömailla, tuotantotiloissa ja maataloustiloissa (esimerkiksi navetat ym., varastot), rakennusten ja maalin kuivaukseen, telttojen lämmitykseen (tapahtumat, armeijan harjoitukset yms., ensiapu).

 

Kaasulämmittimet

 

Kaasukäyttöisten lämmittimien avulla saadaan aikaan heti paljon lämpöä. Siirrettäviä kaasukäyttöisiä lämmittimiä voidaan käyttää tuuletetuissa tiloissa ja ne sopivat esimerkiksi rakennustyömaiden lämmitykseen, tuotantotilojen lämmitykseen ja maatalouden rakennusten (karjalle tarkoitetut rakennukset, kasvihuoneet, varastot) lämmitykseen.

 

Infrapunalämmittimet

 

Infrapunalämmittimissä lämmitys perustuu infrapunasäteilyyn. Lämpö jakautuu säteilemällä tasaisesti ja nopeasti sinne, missä lämpöä tarvitaan – ilmaa liikuttamatta (ei kuumia ilmavirtauksia). Infrapunalämmitin on hiljainen.

Infrapunalämmittimet sopivat esimerkiksi työtilojen lämmittimeksi sekä kuivaamiseen (seinamaalien, lakattujen pintojen, betonin kuivaus yms.) ja sulattamiseens (esim. putkien sulattaminen). Ja korjaamokäytössä infrapunalämmittimen tuottama lämpö sulattaa huollettavaan koneeseen jääneen lumen. Koska infrapunalämmitin ei liikuta ilmaa, se sopii todella hyvin käytettäväksi pölyisissä tiloissa.

Infrapunalämmittimillä lämmöntuotto on nopeaa ja lämpö voidaan kohdistaa haluttuun paikkaan. Tehokas teknologia säästää energiaa. Infrapunalämmittimiä voidaan käyttää myös ulkona. Infrapunalämmittimen käyttökohteita ovat rakennustyömaat, tietyölämmitys, rakennusten ja maalin kuivaaminen, tuotantotilojen, korjaamojen ym. kohdelämmitys, ensiaputilanteiden kohdelämmitys. Infrapunalämmittimiä voidaan käyttää myös esimerkiksi teltoissa ja terasseilla, puutarhasssa ja kesäkeittiössä.

 

 

Lisälämmittimet – laitetyypit ja ominaisuudet

 

  • Pakkasvahti huolehtii siitä että lämpötila pysyy plussan puolella,. Se ylläpitää termostaatin avulla lämpöä +5–+35°C. Pakkasvahdin käyttövoimana on sähkö ja sitä voidaan käyttää pienissä tiloissa: kellarit, varastot tai autotallit.
  • Läpivirtauslämmitin eli konvektori: tehokasta lämmittämistä - puhaltimella tai ilman (puhallin tehostaa lämpiämistä). Lämmittimen käyttövoimana on sähkö. Laite on äänetön ja tehokas. Läpivirtauslämmitin sopii sopii lämmittämiseen esimerkiksi mökillä, varastoissa ja muissa kuivissa tiloissa.
  • Lämpöpuhallin, jolla on kokoonsa nähden suuri lämmitysteho, sopii tilapäiseen, nopeaan lämmittämiseen. Lämpöpuhaltimia on sekä pieni- että suuritehoisia. Myös kosteaan tilaan sopivia lämpöpuhaltimia on saatavilla.
  • Työmaapuhaltimen voi kohdistaa haluttuun suuntaan. Työmaapuhaltimia on sekä sähkö-, nestekaasu-, valopetroli- että polttoölykäyttöisinä. Työmaapuhaltimia käytetään mm. työmailla, kylmissä työtiloissa ja varastoissa.
  • Öljytäytteinen lämmitin sopii peruslämmöksi ja pitkäaikaiseen käyttöön. Lämmittimen pintalämpötila on matala, laite on hiljainen ja lämpenee nopesti, mutta jäähtyy hitaasti. Öljytäytteisen lämmittimen käyttövoimana on sähkö ja sitä käytetään esimerkiksi asuintilojen, kesämökkien ja varastohuoneiden lämmittämiseen.
  • Säteilylämmitin sopii tilapäiseen lämmittämiseen. Laite lämmittää nopeasti ja lämpö ohjautuu sinne, minne se on suunnattu. Säteilylämmittimen käyttövoimana on sähkö tai nestekaasu. Säteilylämmitin sopii esimerkiksi terasseille, lasitetuille parvekkeille ja työtiloihin. 

 

Turvallisuus


Jos lämmitettävässä tilassa on lapsia tai eläimiä, matalalämpömalli, jonka pintalämpötila ei kohoa missään vaiheessa yli 60 °C , on turvallisin vaihtoehto.

Palovaaralliset, pölyiset ja märät tilat sekä muu haasteellinen ympäristö (esimerkiksi teollisuudessa) vaativat suojausluokan IP67 laitteet.

 

Öljykäyttöisen lämmittimen käyttöturvallisuudesta muutama muistettava asia:

 

  • Käytä lämmittimessa aina talvilaatuista dieselöljyä.
  • Vaihda lämmityskauden alussa uusi polttoneste kesäkaudella vanhentuneen polttoaineen tilalle.
  • Tarkista, ettei polttoaineen seassa ole vettä, likaa tai muita vieraita aineita.
  • Moottoridiesel palaa polttoöljyä puhtaammin.
  • Muista myös, että suodattimet kannattaa vaihtaa lämmityskauden alussa (tarkista käyttöohjeesta lämmitinmallikohtainen ohjeistus).
  • Varmista, että lämmitin on lämmitettävään tilaan sopivan kokoinen.
  • Varmista riittävä korvausilman saanti.
  • Muista, että korkea ilmankosteus voi aiheuttaa palamisessa toimintahäiriöitä.
  • Ja tärkeimpänä: LUE AINA KÄYTTÖOHJEET!

<< Edellinen

Thule tuotteiden rekisteröinti

Thule tuotteiden rekisteröinti

Seuraava >>

Ohjeet vesipumpun valintaan

Ohjeet vesipumpun valintaan